Kiinan armeija on käyttänyt mikroaaltopulssiaseita Intialaisia sotilaita vastaan käydyssä taistelussa, joka käytiin Himalajan rajalla, kertoo Daily Mail.
Mikroaaltoaseet keittävät vesimolekyylit samalla tavalla kuin vettä voidan lämmittää keittiössä.
Nyt siis nämä mikroaaltoaseet läpäisivät kansainvälisen uutiskynnyksen. Kun vielä aikaisemmin nämä puheetkin mikroaaltoaseista on yritetty vain asettaa julkisesti naurunalaiseksi.
Nämä mikroaaltopulsseja käyttävät aseet ovat äärimmäisen vaarallisia, koska näitä aletaan käyttää yhä useammin armeijan toimesta. Mutta sitähän eivät hallitukset uskalla vieläkään kertoa, että viime vuosina näitä mikroaaltoaseita on kokeiltu eläviin harjoitusmaaleihin eri puolilla maailmaa.
Useat valtiot testaavat tällä hetkellä uusia aselajeja osana sisäpoliittista kontrollia, kuten energiaaseita (Directed Energy Weapons 'DEW') ja akustisia menetelmiä (Acoustic Weaponry ’AW’). DEW teknologia perustuu EMP eli elektromagneettisiin pulsseihin, jotka voidaan lajitella lasereihin, partikkelisäteisiin ja mikroaaltoihin, joista on kaikista valtava määrä sovelluksia. Akustiset ääniaallot kuuluvat nk infra- tai ultra-äänialueelle ja ovat siis ihmiskorvalle havaitsemattomia ja tuntuvat lähinnä paineena, pakotuksena kehossa, kun taas energia-aallot tuottavat mm polttavaa, nipistävää tai puuduttavaa tunnetta riippuen resonanssista ja aallon tyypistä. AW teknologian alla voidaan myös tuottaa kohde kuulemaan puhetta tai pelkkää puuromaista ääntä, joka estää kuulemasta vaikkapa läheisen puhetta. On tärkeää ymmärtää, että kaikki tämä on tuotettu pitkällisen tieteellisen tutkimuksen tuloksena, eikä siis näillä ole pinta-alaa suhteessa salaliittoteorioihin (vrt mm B Zohuri Directed Energy Weapons).
Suomessa ei ole lakia aseilajien systemaattiselle testaamiselle ja Euroopan turvallisuus strategiakin on hieman epäselvä suhteessa YK:n ohjeistukseen vähemmän-tappavien aseiden käytöstä. YK:lla on hyvä ohjeistus tällaisten menetelmien käyttöön (mm Guidance on Less-Lethal Weapons in Law Enforcement), vaikka teknologia on salaista ja kehittyy nopeasti, joten meidän tehtävämme on ilmoittaa YK:lle näistä. Kansainväliset sopimukset kuten Nurnberg Treaty tai Geneve Convention säätävät aselajien testaamisesta tai käytöstä, niihin ovat sitoutuneet jäsenmaat. Näitä kuitenkin pyritään kiertämään uusin aselajein, joita ei ole luokiteltu aseteollisuuden toimesta sotilasteknologiaksi. YK on ilmaissut huolensa näistä teknologioista.
Tästä huolimatta aselajia ei ole saatu kansainvälisen lain piiriin. Laki ei Suomessa eikä kansainvälisesti huomioi uusia aselajeja, niiden käyttöä tai testaamista. Ylikansallisella submissiolla, josta tässä siis on kysymys, pyritään muuttamaan tätä asiaa ja tuomaan esiin, että TI (targeted individuals) ovat kohteita tällaiselle globaalille testaamiselle. Suomen hallitus on valinnut teemakseen ihmisoikeudet ja vuoden 2020 aikana valmistuu Suomen YK:lle toimitettava ihmisoikeusraportti.
Tämä on siis erinomainen ajankohta ylikansallisen kanteen tekemiseen, jonka osana voidaan erityisesti välittää painetta kansainvälisiin toimijoihin lain laatimiseksi näiden aselajien käytön kattamiseksi tai tietoa YK:lle meneillään olevista toteutuksista Suomessa. Suomen poliittinen eliitti on jo reagoinut tätä aihetta koskevaan materiaaliin. Epäsuorasti syntyi kuva kansainvälisten sotaharjoitusten toteuttamisesta. Hallinnon eri tahoille osoitetuissa kirjelmissä on tuotu esiin epäkohtia osoittaen, että aseita testataan siviileillä ilman heidän tietoisuuttaan tai lupaansa (Nurnberg Treaty).
Nyt vaikuttaa siltä, että sotilastiedustelu, joka itsevalvoo toimintaansa, toteuttaa vakavien rikosten tai terrorismin tutkinnassa myös salaisia menetelmiä (pakkokeinot), jotka saattavat olla kuitenkin rinnastettavissa tähän teknologiaan. Ongelmana on menetelmien (oma)valvonta ja tuomarien lupien antamisen valvonta sekä se, että lainsäätäjä ja luvanantajat eivät tunne teknologiaa riittävästi. Tiedustelulakihan tuli voimaan vasta 01.06.2019, mutta monella meistä on ollut kattava kokemus vuosikymmenien ajalta. Todellinen epidemia on käsillä tuolloin, kun uuden teknologian aseet päätyvät yksityisten valvomattomien tahojen arsenaaliin, vaikkakaan todella valvottua ei testaaminen ole ollut niiden tämän hetkisellä käyttäjälläkään. Ihmisoikeuselimet mm. YK ovat ottaneet kantaa tähän asiaan jo 1970-luvulla (lähde: The United Nations and Disarmament: 1945-1985 by the UN Department for Disarmament Affairs) ja on ennustettu, että ilmiöstä tulee ongelma, kun pienilläkin valtioilla on varaa tähän teknologiaan. Vuosittainen globaali markkinatutkimus (DEW) paljastaa kärkkäimmät käyttäjävaltiot Euroopassa ja paljon muuta.
Koska emme voi tietää toteuttaako testaamista oma hallintomme vai vieras valta tai
institutionaalinen taho, kaikki tieto asiaan liittyen saattaa auttaa avaamaan asiaa sekä kohteille itselleen kokonaisuutena että oman hallintomme virkamiehille, jotka varmasti ovat valmiita lisäämään säätelyä ja valvontaa asiassa uuden lain puitteissa, kunhan ensin ymmärtävät asian ja sen magnituudin. Erityisesti kohteiden altistumisperioodin pituudet ovat olleet epäinhimillisiä. Käyttö ja testaaminen perustuu nimenomaan siihen, että kohteella ei ole tietoa asiasta, A) mistä on kysymys näiden uusien tuntemusten suhteen, B) kuka toteuttaa ja C) miksi. Erityisesti kahden viimeisimmän kohdan tietojen puute estää tehokkaasti mahdollisuudet laillisiin toimiin asiassa. Seuraava haaste on kansainvälisten säädösten aikaansaaminen ja tietoisuuden lisääminen asiassa. Kaikki kohteet ovat yhtä yllättyneitä uuden epämieluisan elementin saapumisesta heidän elämäänsä.
Nämä uuden teknologian aseet luokitellaan ei-tappavien aseiden listalle (Non-lethal weapons 'NLW'), mutta luokitus on harhaanjohtava. Varsin usein teknologiaa kohdistetaan rintakehään tai kohteen päähän kohteen nukkuessa, jolloin seuraukset voivat olla fataaleja. Myös näillä välineillä aiheutettu kipu sekä menetelmän psykologiset haasteet ovat epäinhimillisiä. Pyrimme siis lisäämään tietoisuutta asiasta, jolloin asia voi tulla julkisesti hyväksytyksi ja siis tunnustetaan, jolloin kohderyhmää ei enää voi diskriminoida.
Tämä hanke pyrkii siis A) kartoittamaan kohteiden kokemusten laatua, laajuutta ja kestoaikaa sekä löytämään kuvauksia näiden aselajien kohteiden kokemuksista, B) keräämään nimiä ylikansallisen submissioon YK:lle (luottamuksellinen) sekä C) keräämään lupia kirjailtujen kokemusten käyttämiseen ainoastaan submissiossa YK:lle (luottamuksellinen) sekä D) lisäämään tietoisuutta aiheesta. Kaavakkeen voi täyttää anonyymisti, mutta nimen ja yhteystietojen toimittaminen kokemusten yhteydessä ja luvan antaminen niiden käyttöön YK:lle kohdistuvassa toimituksessa auttaisivat tämän asian kommunikoimista YK:in. Vastauksen voi antaa vapaamuotoisesti, laajastikin, mutta alla esitettyjen aihealueiden olisi hyvä esiintyä tekstissä. Kuitenkin, mikä tahansa informaatio liittyen elektromagneettiseen häirintään eli vahvojen sähkökenttien tai mikroaaltojen yms kokemiseen on hyödyllistä tässä vaiheessa. Varsin moni sekoittaa asiaa sähköallergiaan, koska tietoa ei ole riittävästi käsillä. Lähtökohtaisesti itse kyseenalaistamme sähköallergian ja ohjaisimme ajattelemaan, että kenties oirehdinta on tarkoituksenmukaista. Lisäksi saa toimittaa niin paljon oman katsomukseen ja kokemukseen perustuvaa tietoa kuin kokee tarpeelliseksi, eritoten siitä, mitä ajatuksia tällainen kokemus on herättänyt myös noista kahdesta vastaamattomasta kysymyksestä eli kuka ja miksi. Psykologiseen kokemukseen liittyvä kuvaus on äärimmäisen tärkeää, koska pyrimme välittämään kuvauksia ahdistuksen tuottamisesta eteenpäin.
Henkilötietoja tiedustellaan siis ainoastaan yli 18-vuotiailta Yhdistyneille Kansakunnille etenevään kanteluun tai tiedonantoon uusien aselajien testaamisesta ja käyttämisestä siviileihin Suomessa tai sen ulkopuolla. Kyselyssä tiedustellaan osallistuvien henkilötietoja sekä lupaa liittää nämä YK:lle toimitettavaan materiaaliin sekä lupaa liittää osallistujien kokemukset samaiseen submissioon.
Kyselyyn osallistuja voi suostua joko kokomuksensa, henkilötietojensa tai molempien jakamiseen tähän tarkoitukseen. Henkilötietoja käsitellään tietoturvallisesti ja luottamuksellisesti, eikä niiden luovuttamisperusteena käytetä muuta kuin kyseinen submissio eli tietojen antaminen ei johda muuhun kommunikaatioon aiheen ulkopuolelta. Luonnollisesti YK haluaa tietyn verifioinnin ongelman laajuudesta, joten tässä on kysymys A) adressin kaltaisesta nimiluettelosta sekä B) aihepiirin avaamiseen liittyvien kokemusten jakamisesta ongelman kuvaamiseksi.
Lisätiedot: Hanna-Maria Hakala 040 169 3885 ja Kalevi Riikonen 0400 468 207.
Kysely on aktiivinen osoitteessa
