Teoston hyvitysmaksusta päätettiin luopua ja nyt synnytetään 12 miljoonan pienen musiikkiteollisuuden eliitin jakama jättipotti, jolla uskotellaan ajavan musiikintekijöiden tekijänokeuksia. Rahoitus tullaan ottamaan suoraan veronmaksajilta ja näin Suomen valtio alkaa tukemaan globaalien tekijänokeusmafian korruptiota.
Hyvitysmaksu tunnettiin aikanaan yksityisen kopioinnin mahdollistavana tekijänä ja sen väitettiin tukevan musiikin tekijöiden sekä tuottajien etua. Mutta tosiasiassa nuo useat kymmenet miljoonat eurot valuivat vuosittain vain yksityisten monikansallisten musiikkikorporaatioiden pohjattomaan kassaan.
Musiikin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut tukea valtiollista korruptiota, mutta tekijänoikeusjärjestöt ovat onnistuneet myrkyttämään koko musiikkibisneksen ja tehneet siitä kapitalistisen sirkuksen.
Monikansallisten tekijänoikeusjärjestöjen ahneus on niin luokaton, että jopa yksittäisen musiikkitiedoston internetistä ladannutta voi odottaa useiden tuhansien eurojen sakkorangaistus. Kadulla viheltelystä ei vielä sakoteta, mutta kenties vielä tulevaisudessa, jos tekijänoikeusmafiat saavat lisää valtaa murentaa yksilönvapauksia.
Koko tekijänokeuksiin perustuvan oikeusjärjestelmän älyttömyys perustuu illuusiolle siitä, että joku kuvittelee keksineensä pyörän uudelleen. Ei kukaan ihminen ole voinut keksiä ääniaaltoja, koska ne ovat jo valmiistaan olleet olemassa. Sen takia kukaan ei voi mennä Teostoon ja hakea oikeuksia universaaliin ääniaaltoon, johon pääsee jokainen meisä käsiksi vaikka käyttäessään omaa puheääntään, koska sekin värähtelee.
Tekijänoikeusjärjestöt perustettiin satojavuosia sitten vain sen takia, että nämä monikansalliset tekijänoikeuskorporaatiot voisivat kasvattaa miljardien omistuksiaan sillä verukkeella, että sillä ajettaisiin köyhän taiteilijan oikeuksia. Jos nyt valtio alkaa tukemaan tekijänoikeusjärjestelmän rakenteellista korruptiota, niin mielestäni Suomen valtio voisi alkaa pitämään sitten parempaa huolta myös näistä lukuisista työttömistä muusikoista, joiden taloudellinen tilanne on pakotettu niin alas yhä kiristyvän kilpailun johdosta. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa popmusiikkibisneksellä menee edelleen monat kertaa paremmin, kuin mitä Suomessa. Täältä nousee maailmalle vain muutamat mörköhevibändit, jonka myyntiverkosto toimii ja sen sisällä tuetaan toisia. Muualla sitten suhteet ulkomaille on vielä lapsen kengissä.
Suomen veronmaksajilta pitäisi kysyä kansanäänestyksellä, että haluavatko he tukea 12 miljoonalla eurolla vuosi tätä rakenteellista hyvitysmaksu korruptiota ? Kulttuuriministerikin on pakotettu valehtelemaan, että tällä hyvitysmaksukorruptiolla tuettaisiin köyhien musiikintekijöiden etuja.
Musiikin alkuperäisenä tarkoituksena ei ollut tukea valtiollista korruptiota, mutta tekijänoikeusjärjestöt ovat onnistuneet myrkyttämään koko musiikkibisneksen ja tehneet siitä kapitalistisen sirkuksen.
Monikansallisten tekijänoikeusjärjestöjen ahneus on niin luokaton, että jopa yksittäisen musiikkitiedoston internetistä ladannutta voi odottaa useiden tuhansien eurojen sakkorangaistus. Kadulla viheltelystä ei vielä sakoteta, mutta kenties vielä tulevaisudessa, jos tekijänoikeusmafiat saavat lisää valtaa murentaa yksilönvapauksia.
Koko tekijänokeuksiin perustuvan oikeusjärjestelmän älyttömyys perustuu illuusiolle siitä, että joku kuvittelee keksineensä pyörän uudelleen. Ei kukaan ihminen ole voinut keksiä ääniaaltoja, koska ne ovat jo valmiistaan olleet olemassa. Sen takia kukaan ei voi mennä Teostoon ja hakea oikeuksia universaaliin ääniaaltoon, johon pääsee jokainen meisä käsiksi vaikka käyttäessään omaa puheääntään, koska sekin värähtelee.
Tekijänoikeusjärjestöt perustettiin satojavuosia sitten vain sen takia, että nämä monikansalliset tekijänoikeuskorporaatiot voisivat kasvattaa miljardien omistuksiaan sillä verukkeella, että sillä ajettaisiin köyhän taiteilijan oikeuksia. Jos nyt valtio alkaa tukemaan tekijänoikeusjärjestelmän rakenteellista korruptiota, niin mielestäni Suomen valtio voisi alkaa pitämään sitten parempaa huolta myös näistä lukuisista työttömistä muusikoista, joiden taloudellinen tilanne on pakotettu niin alas yhä kiristyvän kilpailun johdosta. Esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa popmusiikkibisneksellä menee edelleen monat kertaa paremmin, kuin mitä Suomessa. Täältä nousee maailmalle vain muutamat mörköhevibändit, jonka myyntiverkosto toimii ja sen sisällä tuetaan toisia. Muualla sitten suhteet ulkomaille on vielä lapsen kengissä.
Suomen veronmaksajilta pitäisi kysyä kansanäänestyksellä, että haluavatko he tukea 12 miljoonalla eurolla vuosi tätä rakenteellista hyvitysmaksu korruptiota ? Kulttuuriministerikin on pakotettu valehtelemaan, että tällä hyvitysmaksukorruptiolla tuettaisiin köyhien musiikintekijöiden etuja.