Lääkeyhtiö AstraZeneca joutui keskeyttämään koronavirusrokotteen ihmiskokeet, kun yksi testatuista sairastui vakavaan selkäydintulehdukseen.
Koehenkilö asuu Britanniassa.
New York Times taas kertoo, että henkilö oli ottanut osaa kakkosvaiheen koronavirusrokote testeihin Britanniassa.
AstraZenecan rokotetuskimuksessa on käytetty rokote AZD1222 simpanssien adenovirusta, jonka on muokattu kantamaan koronaviruksen geenejä ihmissoluihin.
Suomen terveysministeriö on lupautunut tilaamaan tämän saman lääkeyhtiön rokotteita Suomeen.
Kuka ottaa vastuun rokotteen ottajien terveydentilasta ?
Siinäpä se kysymys, että kuka ottaa vastuun näiden rokotteen ottajien terveydentilasta, kun ihmisten pakkorokotukset ovat jo itsestään sota- ja ihmisoikeusrikos.
Kontrollifriikit valepandemian kulisseissa
Tämä valtioneuvoston julkinen dokumentti on äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa, kosk se on julkaistu Tampereen yliopistopainossa jo vuonna 2012: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/72870/Julk201209.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2012:9
Kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten ISBN 978-952-00-3347-7 (PDF) ISSN-L 1236-2050 ISSN 1797-9854 (verkkojulkaisu) URN:ISBN:978-952-00-3347-7 http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3347-7 www.stm.fi/julkaisut Kustantaja: Sosiaali- ja terveysministeriö Ulkoasu: Juvenes Print - Tampereen yliopistopaino Oy, Tampere 2012
Epidemian laatu vaikuttaa viestinnän keskeisiin sisältöihin, jotka voidaan jaotella seuraavasti:
• Taudinaiheuttajan erityispiirteet ja tartuntamekanismit
• Tilanteen aiheuttama terveysuhka Suomen väestölle, liikkumisrajoitukset
• Epidemian leviämisen hidastaminen ja hygienia
• Lääkehoito
• Rokotukset
• Oireet, hoitoon hakeutuminen
• Kotihoito
• Virheellisten tietojen ja huhujen korjaaminen
• Väestön mielialojen seuraaminen ja vaikuttaminen
Viimeisin kohta erityisesti pistää silmään, että väestön mielialojen seuraaminen ja vaikuttaminen ovat tärkeitä asioita tämän koronaviruspandemian aikana ?
13.1.5 Viestinnän seuranta Median ja sosiaalisen median seurannan avulla saadaan selville, millaista tietoa pandemiasta jaetaan ja millaisia käsityksiä ja pelkoja siihen liittyy. Seurannan perusteella voidaan korjata vääriä tietoja ja tarkistaa ydinviestejä.
Väestön käsityksiä ja viestinnän vaikuttavuutta pystytään selvittämään gallup-tyyppisillä kyselyillä. Ne antavat luotettavampaa kuvaa väestön mielialoista ja käsityksistä kuin perinteinen tai sosiaalinen media. Kattavan tilannekuvan kerääminen on viestinnän kannalta tärkeää, koska sen perusteella viranomaiset voivat jakaa luotettavaa tietoa.
Avoimia lähteitä, kuten median raportointiin perustuvaa tilannekuvaa, kannattaa käyttää tiedon lähteenä harkiten. Epidemiologisesta ja terveydenhuollon tilanteesta on saatavissa faktoihin perustuvia tietoja. Pandemian aikana ja sen jälkeen arvioidaan, miten etukäteissuunnitelmat toteutettiin, miten hyvin toiminta ja viestintä onnistui ja missä olisi ollut parantamisen varaa.
87 13.2 Tiedottaminen väestölle
13.2.1 Väestöviestinnän tavoitteet Pandemiauhan lisääntyessä ja pandemian aikana viestinnän tehtävänä ovat: •
Antaa perustietoa tilanteen luonteesta, erityisesti riskeistä väestölle • Hidastaa tartuntojen leviämistä antamalla hygienia- ja suojautumisohjeita (käsien pesu ja yskimishygienia, kotona pysyminen sairauden aikana)
• Hidastaa mahdollisilta maantieteellisesti rajatuilta pandemian uhka-alueilta tulevien tartuntojen leviämistä Suomeen
• Tukea sairastuneiden hakeutumista asianmukaiseen hoitoon ja antaa ohjeita kotihoitoa varten
• Antaa yksityiskohtaisia ohjeita koko väestöä koskevista rokotuksista • Ylläpitää yhteiskunnan toimintakykyä antamalla tietoa ja ohjeita tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen toiminnan tueksi sekä ehkäisemällä epätarkoituksenmukaisia reaktioita
Että kuten tätä valtioneuvoston dokumenttia lukee, niin kyllä ne siellä selvästi koko väestön rokottamista suunnittelevat, eli valmistelevat jo sotarikosta.