sunnuntai 15. marraskuuta 2015

Pariisin iskujen psyp uutisointi muistuttaa Charlie Hebdon psyop -operaatiota

Nyt kun Pariisissa on edelleen käynnissä tämä psykologinen operaatio (psyop operation), niin monet tiedotusvälineissä kerrotut jutut muistuttavat hyvin paljon viime tammikuussa Pariisissa toteutettua Charlie Hebdon psyop -operaatiota.

Tuolloin väitettiin, että nuorin hyökkääjistä antautui itse poliisille, kun näki nimensä kiertävän sosiaalisessa mediassa. Poliisin mukaan mies esitteli sitten poliisille itsensä ja hänet laitettiin säilöön. 

Sitten toinen tuon tammikuun psyop operaation miehistä unohti henkilöpaperinsa autoon.

Nyt Pariisin iskujen psyop operaatio on edennyt siihen, että ranskalaisviranomaiset kääntävät huomion Belgiaan ja väittävät että sinne lähtee vahva side. 


Iskujen väitetetiin alkaneen n. klo 21.30 Pariisissa sijaitsevan Rue Bichatin ja Rue Albertin kulmassa sijaitsevassa risteyksessä, jossa sijaitsee Le Carillon niminen kahvila. 

Kuvassa Le Petit Cambodge ravintola sisältä päin kuvattuna.

Tämän jälkeen hyökkääjät ylittivät kadun ja siirtyivät sisään vieressä olevaan Le Petit Cambodge ravintolaan ja alkoivat ampumaan ihmisiä.

Hyökkääjien sitten väitettiin paenneen paikalta autolla. 



On siis hämmentävää, että kun vielä iskujen aikaan poliisilla ei sitten viranomaisten mukaan ollut mitään käryä, että keitä nämä tekijät olivat. Niin heti seuraavana päivänä ilmoitetaan kaikki Ranskan paikalliset nukkuvat terrorisolut, joihin hyökkäjät kuuluivat ja yksitellen jokaisen Syyriaan linkitetyn muslimin henkilöllisyydet julkistetaan meille Sionistisomisteisten tiedotusvälineiden kautta. 

Ei tällainen voi olla mahdollista silloin, jos kyseessä olisi aito terrori-isku, josta ei mitkään läntiset tiedustelupalvelut olisi kärryillä. Mutta kun tämä Pariisissa nähty verinen operaatio oli Naton, Mossadin sekä CIA:n ja myös Iso-Britannian tiedustelupalvelun alullepanema. Kyseisten tiedustelupalveluiden johto vielä kokoontui muutamaan viikkoa aiemmin Ranskassa keskenään. 





Hyökkääjän passista laajaa propagandaa liikkeellä


Nyt kun vielä sitten tähän kaiken kukkuraksi ranskan viranomaiset väittävät, että itsensä kappaleiksi räjäyttäneen itsemurapommittajan passi löytyi alueelta vahingoittumattomana. Niin Serbian sisäministeriö ilmoitti sunnuntaina, että passin haltija tuli Serbiaan 7. lokakuuta hakemaan turvapaikkaa.

Yhdysvaltain turvallisuuslähde taas väitti, että passi voisi olla väärennös, koska siinä on heidän mukaan väärä numerosarja, joka ei täsmää aitoihin Syyrian passeihin.

Kreikka on nyt taas vahvistanut, että passi kuuluisi Kreikassa 3. lokakuuta rekisteröityneelle henkilölle, joka oli tullut kumivenepakolaisena Leroksen saarelle.



Tästä siis näemme, että informaatiosota on armotonta näiden Pariisin iskujen ympärillä. Ihmiset on tarkoitus saada niin sekaisin tästä suuresta tiedontulvasta, etteivät he enää erota faktaa fiktiosta. Mutta kuitenkin se ydinefekti mitä tässä eliitti ja tämän iskun tilanneet tahot hakevat on pelko, jonka avulla he nyt ovat muuttamassa Euroopan Unionia poliisivaltioksi.



Siitä tässä todellakin on laajemmin nyt kyse. Mutta kuten huomaamme niin sionistimediat eivät kiinnitä tulevina viikkoina mihinkään muuhun huomiota kuin Pariisin iskuihin. Se on kuin yksi kansallinen psykoositila, johon kaikki pakotetaan kuten nyt olemme nähneet, että sosiaalisessa mediassa ihmiset lähtevät tähän joukkosuggestioon mukaan ja muuttavat Facebook profiilinsa taustan Ranskan lipun väreillä.



He eivät sitten käytännössä huomaa sitä, kuinka eliitti hallitsee heitä ja käyttää heidän pelkoansa sekä sympatiaansa Ranskaa kohtaan tämän eliitin propagandan hyväksi. Nyt kun koko Ranska on peloteltu hiljaiseksi tällä valtionterrorilla, niin on jo aika hyökätä seuraavaksi internetissä toimivia dissidenttejä, eli toisinajattelijoita vastaan.



Pelkästään Brysselissä on toiminut salainen osasto, joka on ottanut pelkästään ydinasiakseen saada EU-maiden sisällä toimivat dissidentit vaijennettua. Siksi Suomen valtioneuvosto on laitettu tälle asialle ja poliisihallinto on jo aloittanut vuosia sitten poliittisen ajojahdin Suomessa toimivia dissidenttejä vastaan. Heitä sitten yritetään syyttää pienimmästäkin mahdollisesta rikkeestä ja näillä dissidenttien mahdollisilla tuomioilla yritetään saada mustamaalattua heidän julkinen maineensa.
 

Dissidenttien kohdalla heistä useimmat tässäkin maassa on ns. mustalla listalla, joista lehdistöllä ei ole lupa kirjoittaa mitään. Samoin myös musta lista varmistaa sen, ettei dissidentit pysty työllistymään millään alalla. Tätä keinoa on käytetty jo 50-luvulta saakka Suomessa poliittisen syrjinnän välineenä.