Saksalainen toimittaja Udo Ulfkotte tuli ulos kaapista RT:llä paljasten olevansa CIA:n vakooja. Miehen omatunto oli alkanut kolkuttamaan ja nyt hän koki, että oli aika tulla esiin ja kertoa totuus suuremmalle yleisölle.
Toimittajien keskuudessa CIA:n toimesta värvääminen on normaalia ja heitä työskentelee useista vieraista valtioista ulkomailla. Ulfkotte kertoi esimerkin kun USA:n keskustiedustelupalvelu CIA tuli eräänä päivänä saksalaisen lehden toimitukseen ja käski häntä kirjoittaa jutun Libyan silloisesta johtajasta Muammar Gaddafista. Juttu käsitteli muka silloisen gaddafin suunnittelemista salaisista kaasukammioista. Mutta jos tiedustelupalvelu käskee kirjoittamaan valmiita Libyan vastaisia artikkeleita, niin silloin ei enää toimiva lehdistönvapauden mitoissa.
Ulfkotte kertoi myös esimerkin mitä käy jos joku toimittaja kieltäytyy työskentelemästä kansainvälisille tiedustelupalveluille. Näin kävi yhdelle hänen kolleegalleen, joka sai potkut sitten, kun ei suostunut kirjoittamaan saksan sisäisen tiedustelupalvelun hänelle määräämää artikkelia lehteen.
Näin se nykyinen lehdistönvapaus toimii. Ei ihme, että miksi tutkivan journalismin kysyntä on noussut samalla mitalla, kun CIA on saastuttanut lehdistönvapauden. Joten tutkiva journalismi on enää näiden lukuisten usein työttömyyskortistoon sysättyjen vapaiden kirjoittajien käsissä, joista yhä useampi bloggaa menemään näistä aiheista nettiin.